concertTämä on kolmiosaisen artikkelisarjani toinen osa. Antoisia lukuhetkiä! Timo

 

2000-luvun aikajohtamisen teesit

Seuraavassa kuvaillaan aikajohtamisen teesejä suhteutettuna neljään R:ään eli Rytmiin, Rationaalisuuteen, Rooliryhtiin ja Rentouteen. Tavoitteena on lisätä työn sujuvuutta ja tuottaa entistä enemmän onnistumisen ja aikaansaamisen tuntemuksia.

Olennaista on antaa työntekijöille mahdollisuus rytmiseen työskentelyyn. Toinen tärkeä asia on siirtyä entistä enemmän valvonnasta luottamukseen ja hyvien tulosten odottamiseen ja arviointiin. Tarvitaan uusia, pitkäjännitteisempiä tuottavuusmittareita ja palkitsemismalleja. Innovatiivisia ja rohkeita uudistuksia on hyvä perustella työntekijöille, sillä myös työntekijät ovat monesti tottuneet tietynlaiseen työskentelyyn ja työtiloihin. Protestanttinen työetiikka istuu lujassa suomalaisen työntekijän uskomusjärjestelmässä. Lisäksi työn imu on usein voimakas ja siitä on vaikea irrottautua. Lukumaa kertoo, että joskus työntekijöitä saa jopa hätistellä kotiin työajan umpeuduttua.

1.Ponnistelua ja palautumista (Rytmiä)

Vaadi työntekijältä intensiivistä työpanosta, mutta intervallityöskentelyn periaatteen mukaisesti. Välillä on intensiivisen työnteon jaksoja, jolloin saatetaan tehdä hiukan ylitöitäkin, mutta intensiivistä jaksoa seuraa aina palauttava työnteon jakso.

Sick-yhtiössä toimintaa eivät ohjaa kellokortit vaan työntekijät itse. He voivat rytmittää vapaasti työntekemistään. ”Kun ihmiset saavat enemmän vastuuta ja päätösvaltaa, kehittämisen tarve tulee omaehtoisesti eikä mistään kehittämiskeskusteluista”, toteaa Sickin toimitusjohtaja Ari Rämö.

(Tamminen 2013.)

Listaa tähän R-teemaan liittyviä käytännön toteutusideoitasi

 

2. Ajoissa liikkeelle (Rationaalisuutta)

Laatulohkossa työskentely

Auta työntekijää arvioimaan, mitkä hänen työtehtävistään kuuluvat Laatulohkoon. Auta työntekijöitä työskentelemään pääasiassa tärkeiden, ei-kiireellisten asioiden parissa. Jaa vastuuta ja anna riittävästi mahdollisuutta omaan, häiriöttömään työskentelyyn myös kiireisessä työympäristössä, esimerkiksi asiakaspalvelutyössä. Mitä tärkeämpi ja vaativampi projekti, sitä tärkeämpää on lähteä suunnittelemaan sitä ajoissa.

Suomen Microsoft on ottanut käyttöön joustavan työajan järjestelmän. Yritys on siirtynyt työajan mittaamisesta työn tuottavuuden mittaamiseen. Järjestelmä perustuu ajatukseen, että ihmisillä on erilainen tapa tehdä työtä. Yksi haluaa tulla aikaisin aamulla toimistolle ja rauhoittaa kodin kokonaan töiltä. Toinen tulee myöhemmin toimistolle ja on saattanut tarkistaa sähköpostit kotonaan ennen töihin tuloa. Kolmas tekee välillä etätöitä. Microsoftin työaikakulttuurin periaatteet ovat: ”Work anytime, anywhere, anyplace, any device.” Vapaus on koettu myönteisenä asiana, ja yritys on pärjännyt hyvin Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa.

Jokaiselle työntekijälle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet tilivuodelle. Tavoitteisiin voi itse vaikuttaa. Tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan vuoden lopussa. Henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista tuetaan hyvällä esimiestyöllä. Esimies ja työntekijä käyvät kuukausittain keskustelua pyrkimysten saavuttamisesta. Esimiehen tehtävä on auttaa ja kannustaa työntekijää saavuttamaan tavoitteensa.

(Karmavuo 2008.)

Sickissä strategiat tehdään yhdessä henkilöstön kanssa, ja tuorein versio on kokonaisuudessaan nähtävissä yhden työskentelytilan seinällä. Sen lisäksi jokaisella työntekijällä on strategiasta yhden sivun tiivistelmä omassa työpisteessään. Yritys on kehittynyt jatkuvasti määrällisillä ja laadullisilla mittareilla tarkasteltuna. Vuositavoitteet on saavutettu tyytyväisten ja työssään viihtyvien ihmisten avulla.

Listaa tähän R-teemaan liittyviä käytännön toteutusideoitasi

 

Lähteet (koko artikkelisarjan)

 Aalto-Setälä, P. 2008. ”Tarkoituksellinen työ ja dialogi”, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, henkilöstön koulutustilaisuus, 10.11.2008.

Karjalainen, S. 2008. Kerralla kärkeen. Kauppalehti Optio 31.1.2008.

Karjalainen, S. 2013. ”Päätin arvostaa jokaista ihmistä.” Kauppalehti Optio 19/13.

Karmavuo, R. 2008. Ilman työaikaa. HAAGA-HELIA Signals 11/08.

Lampikoski, T. 2009. Hidasta! Ajankäytön valinnat arjessa ja työssä. PS-Kustannus.

Tamminen, T. 2013. Anna ajatusten muhia. Työelämä. Helsingin Sanomat 27.10.13.

 

Julkaisen tämän artikkelisarjan osan 3 noin viikon kuluttua.

Jos pidit artikkelia hyödyllisenä, jaa se kernaasti kollegoillesi ja ystävillesi kiitos

 

Sanna Wenström liked this post