Man trapped in a bottleMitä on stressi? Lääkärikirja Duodecimin mukaan ”stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.” Tämä henkinen paine aiheuttaa erilaisia stressin oireita.

Stressin kokeminen on lisääntynyt viime vuosina. Kansanterveyslaitoksen tekemän, aikuisväestön stressin oireita kartoittavan tutkimuksen mukaan noin joka viides koki itsensä muita enemmän stressaantuneiksi. Eniten stressiä kokivat työttömät ja johtavassa asemassa olevat. Terveys 2000 -tutkimuksessa joka neljännellä oli stressiä merkkinä psyykkisestä kuormituksesta.

Jatkuva stressi on uhka, koska elimistömme reagoi siihen voimakkaasti. Esi-isämme olivat keräilysaalistajia, joiden elämään liittyi jatkuvaa kamppailua olemassaolosta villieläinten ja kilpailevien heimojen kanssa. Se oli elämää, jossa pelko ja viha vuorottelivat. Heidän elimistönsä valmistautui alituisesti joko taistelemaan tai pakenemaan. Tätä ”taistele-pakene” -reaktiota kutsutaan stressireaktioksi. Kun tunnet olevasi stressaantunut, jompikumpi (joskus molemmat) näistä reaktioista aktivoituu. Ongelma on siinä, että useimmissa tilanteissa elämässä ei ole taistelun tai paon vaihtoehtoja (voit tietysti kokeilla näitä työpaikalla, mutta en suosittele), mutta ihmisen elimistö on valmistautunut toimimaan jommallakummalla tavalla. Näin energiaa, adrenaliinia ja stressihormoni kortisolia erittyy elimistöön ja sillä ei ole purkautumistietä. Stressi pahenee. Elimistö jää hälytystilaan.

Ilkka Vartiovaara (2004) kertoo klassisesta kokeesta, jossa väsyneeseen tilanteeseen saatetusta koe-eläimestä otetaan verta ja sitä ruiskutetaan levänneeseen eläimeen. Levännytkin eläin väsyy. Stressi tuottaa vereen kemikaaleja, jotka ovat niin voimakkaita, että ne uuvuttavat levänneenkin eläimen. Ihmisenkin aineenvaihdunnassa tapahtuu uupumisen aiheuttamia vahvoja, kielteisiä muutoksia. Lihakset ja monet elimet tuottavat erilaisia ”myrkyllisiä” aineita.

Kuormitus aiheuttaa erilaisia stressin oireita, jotka voidaan luokitella

–          fyysisiin (päänsärky, vatsavaivat, unihäiriöt yms.)

–          psyykkisiin (unohtelu, huonomuistisuus, keskittymiskyvyn puute jne.)

–          emotionaalisiin (masentuneisuutta, pelkoa jne.)

–          käyttäytymisen vaihteluihin (maanisen tehokkaasta täysin passiiviseen tilaan).

Tutkimukset osoittavat, että pitkään jatkuva paine heikentää elimistön immuunipuolustusta. Olemme alttiimpia saamaan flunssan, eivätkä kehoa puolustavat valkosolut torju niin tehokkaasti bakteereja, viruksia ja syöpäsoluja. Ilkka Vartiovaara arvioi, että kaikista sairauksista peräti 70–80 prosenttia johtuu stressistä. Kuormitus altistaa elimistön mm. selkäsärylle, migreenille, sydäntaudeille, korkealle verenpaineelle ja hormonihäiriöille. On tärkeätä tunnistaa omat stressioireensa ja viimeistään niiden ilmetessä pyrkiä vähentämään stressiä.

 

Miten itse reagoit henkiseen paineeseen, mitkä ovat omat stressin oireesi?

 

Tulevissa blogipostauksissani pohditaan stressin hallintaa ja stressin vähentämistä.

 

Lähteet:

Lampikoski, T. 2009. Hidasta! Ajankäytön valinnat arjessa ja työssä. PS-Kustannus. https://www.ps-kustannus.fi/tuote/Timo_Lampikoski/Hidasta/900030785.html

Lääkärikirja Duodecim 18.8.2010, LT, yksityislääkäri Antti S. Mattila, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Vartiovaara, I.(2004). Voimaa eustressistä. Duodecim.